Oltiin viime perjantaina lätkämatsissa Dallas - Ottawa miehen ja parin kaverin kanssa. Tällä kertaa jätettiin auto suosiolla kotiin ja päräytettiin hallille taksilla, aikomuksena ei siis ollut kiirehtiä kotiin heti pelin päätyttyä. Mies oli varannut meille liput alakatsomosta takakaarteesta ja kerrankin tikettikone oli arponut meille hyvällä tuurilla paikat samalta riviltä kuin minne vähän myöhemmin saimme oikein julkkisseuraa. IIIK, mä pääsin halaamaan Celena Raetta!!

Ai siis ketä?? No tämä Texasin paikallistähtönen on se tyyppi, joka laulaa kansallisbiisit jokaisen lätkämatsin alussa ja käy heittämässä välispiikkejä erätauoilla. Samoin joku saattaa muistaa hänet American Idolsin semifinaalista 4 tuotantokaudelta vuodelta 2005, jossa hän ylsi 10 parhaan tytön joukkoon. Todellisen idolin elkein hän jaksoi hymyillä kaikissa kännisten "fanien" valokuvausyrityksissä ja jaksoi vielä urheasti naureskella meidän suomiporukan urpoilujutuille. Ainakaan vielä ei pahempia diivan elkeitä siis.

Itse lätkäottelu jäi tällä kertaa sivuosiin myös alemmalla rivillä olevan "herrasmiehen" touhuja seuratessa. Mr. Perverssi oli varustautunut kunnon kiikareilla, vaikka niitä ei tosiaan alakatsomossa pelin seuraamiseen juuri tarvita. Pelaajat ja kiekot näkyy ihan riittävän hyvin ilman kiikareitakin. Mutta mr. perverssi ei pahemmin ollutkaan pelistä kiinnostunut vaan ihan jostain vallan muusta, kuten naisten avonaisista kaula-aukoista, tavallista muhkeammista rintavarustuksista ja tietysti illan kohokohdat... Pelin mainoskatkoilla kun Dallas Starsin jäätytöt luistelivat kentälle kurvailemaan vartaloa nuolevissa vatsan paljastavissa asuissaan, kiikari lensi silmille sekunnin murto-osassa ja tarkennus kohdalleen... Voila. Kannattaahan siitä jo maksaa lätkälipun hinta, on varmasti vastinetta joka pennille.

Ai miten itse pelissä kävi? No turpaan tuli kanadalaisilta 2-4, mutta tällä kertaa lopputuloksella ei niin kovin suurta väliä ollut kun pelissä oli muuten sopiva humaluusaste ja muut viihdykkeetkin ihan kohdallaan. Iltahan tietenkin jatkui vielä matsin jälkeen Uptownin baarien kautta kotiin, mutta eipä siitä sitten sen enempää.

On ollut tarkoitus laittaa matkakertomusta meidän thanksgiving -viikon reissusta Tokioon, mutta tällä kertaa on ihan oikeasti ollut pieni paniikki hoitaa joululahjat ja -kortit ajoissa pakettiin ja postiin. Lupaan laittaa juttua ihan pikapuoliin, nyt kun lahjukset ja muut on suurinpiirtein hoidettu.... Ja paikallisesta säästä pitää myös vielä kommentoida. Joulukuu on taas ollut niin kummallinen, melkein kun Suomen kesä. Päivästä riippuen lämpötila voi olla mitä vaan -5 ja +30 väliltä. Esimerkiksi perjantaina ennen lätkäpeliä lämmintä oli 26, sunnuntaina taas ei riittänyt kun vaivaiset 4 astetta päivän korkeimmaksi lämpötilaksi. Mutta kyllä tämä silti räntäsateen voittaa ;-)