Loman jälkeisestä viikosta on selviydytty kunnialla.  Tosin tuo lomahan oli niin lyhyt että hädin tuskin muistaa lomalla olleensakaan. Jokatapauksessa työnäkökulmasta tuo viikko oli rauhallisin ja rennoin sitten viime vuodenvaihteen. Ei sillä, ettei tekemistä olisi riittänyt, mutta nyt niitä töitä sai tehdä pitkästä aikaa ilman kovaa kiirettä ja lukuisten palaverien rikkomia päiviä. Vaihtelu todella virkisti! Mieskin palasi perjantaina työmatkalta harvinaisen energisenä, oli päättänyt jättää ne parit työmatkoille tyypilliset työpäivän jälkeiset oluset väliin ja mennä sen sijaan kuntosalille joka ilta. Taisi tämä konsepti toimia hienosti ja hyvä niin. Mukavampaahan sitä viikonloppuakin on viettää tehden jotain mukavaa yhdessä kuin vain maata puolikuolleena rankasta viikosta toipuen.

Perjantaina koin toisenkin iloisen yllätyksen. Lähes pari viikkoa sitten palatessani Ecuadorin työreissulta huomasin laukkua purkaessani, että olin sitten onnistuneesti unohtanut pakata mukaan kaikki vaatteet jotka roikkuivat hotellihuoneen henkarikaapissa. Ensimmäinen ajatus tietenkin oli, etten näe niitä paitoja ja housuja enää koskaan. Harmitti vähän, koska sinne jäivät yhden lempihousuistani ja ihana Italiasta ostettu paita. Laitoin kuitenkin toiveikkaana hotelliin ja tiedustelin mahdollisuutta lähettää nuo vaatteet postitse kustannuksellani. Hotellin asiakaspalvelupäällikkö sitten vastasikin parin päivän päästä, että vaatteet ovat tallessa (!!) ja palauttaminen onnistuisi jos voisin tarjota heille joko DHL:n tai Fedexin asiakasnumeron, jota käyttämällä paketin voisi lähettää vastaanottajan kustannuksella. Firmaltahan onneksi sitten löytyi tuollainen DHL:n numero ja ajattelin, että tämähän hoitui helposti. Meni jälleen pari päivää ja hotellista ilmoitettiin, että kyseisellä asiakasnumerolla ei voikaan viedä tavaraa ulos Ecuadorista. No niin, ei se ollutkaan niin helppoa. Osastosihteerimme onneksi löysi hetken kaiveltuaan myös Fedexin asiakasnumeron, jotta voisin kokeilla myös sitä. Tällä kertaa homma onneksi toimi ja hotellista ilmoittelivat lähettäneensä paketin matkaan. Tuo paketti sitten vihdoin saapui perille perjantaina ja positiivinen yllätys oli melkoinen, kun avasin tuon paketin. Kaikki paidat ja housut oli pesty, prässätty ja viimeisen päälle nätisti taiteltu pahvien ympärille muovipusseihin, ihan kuin olisi saanut paketillisen uusia vaatteita!! Ihan uskomattoman hyvä fiilis tuli tällaisesta odottamattomasta palvelusta. Ajatella miten hienoa palvelua siitä hyvästä, että itse mokasin pahemman kerran ja unohdin pakata nuo vaatteet lähteissä mukaan. Pahemminkin olisi voinut käydä. Kiitos ja kumarrus hotelli Hilton Colon Guayaquilin henkilökunnalle, olette huippuja!!

Kävimme eilen miehen kanssa pitkästä aikaa leffassa. Viimeisestä yhteisestä elokuvissakäynnistä taitaa ihan valehtelematta olla yli vuosi, ollaan harvinaisen laiskoja leffassa kävijöitä, vaikka meitä lähimpään leffateatteriin voisimme jopa kävellä, matkaa on ehkä vain kilometrin verran. Uusi James Bond –leffa innosti meidätkin nyt lauantai-illan ratoksi teatterivierailulle. Mies on kova Bond –fani ja itsekin tykkään kunnon toimintapätkistä silloin jos luvassa on muutakin kuin päätöntä ammuskelua. Mies oli tietenkin innoissaan ja itsekin tykkäsin kovasti, uusi mr. Bond oli mielestäni ihan onnistunut näyttelijävalinta. Ja tällä kertaa herra Bondista oli tehty jotenkin vähän inhimillisempi olento kuin parissa aikaisemmassa leffassa. Aikaisemmissa leffoissa rankkojenkin action kohtausten jälkeen Bondin puvussa on hädin tuskin näkynyt yhtään tahraa tai ryppyä, mutta tällä kertaa paita oli veressä useaan kertaan ja mr. Bond joutui ihan tosissaan nuolemaan haavojaan tiukkojen tilanteiden jälkeen. Uusimmalla elektroniikalla ei myöskään mässäilty tällä kertaa, toki taattuun Bond tyyliin leffassa vilahteli hienoja autoja ja kauniita naisia. Olipa mukavaa lauantaiviihdettä.

Tänään säiden haltijat hemmottelivat Teksasilaisia jälleen kerran. Kulunut syksy on ollut harvinaisen vähäsateinen ja lämmin, nyt marraskuussa on oltu jatkuvasti keskiarvolämpötilojen yläpuolella ja niin oli tänäänkin. Kaunis auringonpaiste ja melkein parikymmentä astetta lämmintä saivat meidät kaivamaan rullaluistimet esille ja ajamaan läheiselle ulkoiluradalle. Kotosalla ollessa tulee ulkoiltua harmittavan vähän, joten tämä oli myös virkistävää vaihtelua tunkkaisen sisäilman uuvuttamille konttorirotille. Toivottavasti kauniit kelit jatkuvat vielä ensi viikolla, jotta pääsemme hyödyntämään loppuviikon Kiitospäivävapaat ulkoilun merkeissä. Tiedossa on siis lyhyt ja leppoisa viikko, monet paikallisista kollegoista pitävät vapaata koko viikon ja toimistolla lienee mukavan rauhallista ;-)